Näin Sajuconin kohteet suunnitellaan

Näin Sajuconin kohteet suunnitellaan
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Toimiva suunnittelu on kaiken rakentamisen perustana ja antaa Sajuconille mahdollisuuden tehdä hyviä koteja.
Hankekehitysosastolla tiimiä ja tätä työtä johtaa Antti Kropsu. Kropsun näkemykset vaikuttavat hankkeiden etenemiseen ja Sajuconin rakentamiin kohteisiin vähintään suunnittelun alusta rakentamisen alkuun saakka. Kropsun työ jokaisen hankkeen parissa alkaa tontin käytön suunnitteluun osallistumisella.

Tässä vaiheessa katsotaan, saadaanko tontille rakennettua asuntoja järkevällä ja viihtyisällä tavalla. Samalla päätetään, millaisia asuntoja tontille rakennetaan. Suunnittelussa täytyy ottaa tässä kohtaa huomioon muun muassa alueen tyyli ja tontille rakentamista ohjaavat kaavat. “Ei rakenneta yksiöitä omakotitaloalueelle”, Kropsu lohkaisee.

Jos Sajuconin kaavailema tontti tulee hankesuunnittelun pöydälle, alkaa varsinainen rakennusten suunnittelu yhdessä arkkitehtien kanssa. Kropsu on ollut nykyisessä työnkuvassaan pari vuotta ja on siinä ajassa oppinut tuntemaan monet Sajuconin kanssa usein yhteistyötä tekevät arkkitehdit. Onnistunut arkkitehdin valinta on tärkeää, sillä sen myötä hanke lähtee käyntiin jouhevasti.

Yhteistyö arkkitehdin kanssa ja arkkitehtisuunnittelun ohjaus on Kropsun työn yksi tärkeimpiä vaiheita. Hänen ja muun suunnittelutiimin tehtävänä on tässä vaiheessa pitää kiinni Sajuconin periaatteista kohteiden suunnittelussa.

“Yksikään arkkitehdilta tullut pohja ei yleensä mene suoraan läpi. Kiinnitämme pohjia kommentoidessa erityistä huomiota tilojen ja koko asuntojen toimivuuteen käytännössä. Lisäksi rakenteelliset seikat ja LVI-tekniset asiat halutaan huomioida suunnittelussa jo varhaisesta vaiheesta, jotta suunnitelmat vastaavat mahdollisimman hyvin lopullista toteutusta.”

Kropsun työhön kuuluu olennaisena osana yhteistyö niin yhteistyökumppaneiden kuin muiden Sajuconilaisten kanssa.

Antti Kropsu johtaa hankekehittäjien tiimiä Sajuconilla.

Uusien kotien suunnittelu on herkkää puuhaa. Jokaiseen yksityiskohtaan täytyy kiinnittää tarkkaa huomiota. Kropsu tietää, että työssä täytyy kehittyä jatkuvasti.

“Seuraan tarkasti millaista palautetta saamme etenkin myyjien kautta. Jos jokin kehitysidea toistuu, mietimme, kuinka voisimme sen perusteella parantaa tulevaisuudessa”, hän pohtii.

Kropsun mukaan viime aikoina on kiinnitetty huomioita esimerkiksi WC-, kylpyhuone- ja eteistilojen toimivuuteen. Kaikista huoneista halutaan suunnitella riittävän kokoisia ja mitoiltaan toimivia.

“Jokaisen tilan toimivuus on tärkeää miettiä huolella. Tilan mitoilla on vaikutusta esimerkiksi siihen, kuinka huoneet ovat saa suunniteltua niin, että ne ovat asukkaalle hyvin kalustettavissa. 

Suunnitteluvaihe vie keskimäärin noin kolme kuukautta, jonka jälkeen rakennuslupaa haetaan kaupungin rakennusvalvonnalta. Suuresta hankkeiden määrästä johtuen rakennusvalvontaviranomaiset ovat tulleet Kropsulle tutuiksi ja heidän kanssaan hankkeiden luvituksia pyritään viemään eteenpäin hyvässä hengessä.

“Pientalorakentaminen on nyt suosittua pääkaupunkiseudulla ja kaupunkien rakennusvalvonnat ovat ruuhkautuneet. Uusien talojen rakentamisen lisäksi esimerkiksi terassien ja remonttien tekeminen on edelleen koronan vuoksi tavallista suositumpaa.” 

Kun kaupungilta on saatu lupa, siirtyy hanke Kropsun osastolta tuotannon käsiin. Kropsu osallistuu vielä hankkeiden aloituspalavereihin Sajuconin edustajana.


Myöhemmin asuntoihin saattaa tulla joitakin muutoksia vielä asukasvalintojen vuoksi, mutta tämän jälkeen hanke on yleensä pois Kropsun pöydältä ja muiden käsissä.

“Meillä pitää suunnitteluosastolla usein kiirettä. Työ on vaativa ja vastuullinen, mutta on kivaa nähdä oma kädenjälki lopputuotteessa.”

Hankekehitysosasto luo kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti pohjan Sajuconin rakentamille kodeille.